Miten yritysten AMT vaikuttaa kaivosyhtiöiden kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla

1. Kohotetut tosiasialliset verokannat: AMT nostaa kaivosyhtiöiden efektiivisiä verokantoja, mikä voi heikentää niiden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa AMT:n mukaiset efektiiviset verokannat nousivat merkittävästi, ja verokannat nousivat 4–6 prosenttiyksikköä tavalliseen yhtiöveroon verrattuna[3].

2. Pienentynyt kassavirta: AMT:n korkeammat efektiiviset verokannat vähentävät kaivosyhtiöiden investointeihin ja toimintaan käytettävissä olevaa kassavirtaa. Tämä voi tehdä yritysten haastavammaksi kilpailla globaaleilla markkinoilla, koska niillä saattaa olla vähemmän pääomaa käytettävissä kaivosten etsintään, kehittämiseen ja kunnossapitoon[3].

3. Verohyvitysten ja NOL:ien rajoitukset: AMT asettaa rajoituksia kaivosyhtiöiden verohyvitysten ja nettoliiketappioiden (NOL) käytölle. Tämä voi rajoittaa niiden kykyä kuitata verovelkoja ja heikentää niiden kilpailukykyä yrityksiin verrattuna suotuisamman verojärjestelmän lainkäyttöalueilla[2].

4. Vaikutus investointeihin ja rahoitukseen: AMT voi vaikuttaa kaivosyhtiöiden pääomakustannuksiin, jolloin niiden toiminnan rahoittaminen on kalliimpaa. Tämä voi johtaa tutkimus- ja kehitysinvestointien vähenemiseen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti niiden kykyyn kilpailla maailmanmarkkinoilla[3].

5. Suhteettoman suuri vaikutus: Yritysten AMT vaikuttaa suhteettomasti kaivosteollisuuteen muihin sektoreihin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että kaivosyhtiöt joutuvat todennäköisemmin kohtaamaan korkeampaa verotaakkaa ja heikentynyttä kilpailukykyä AMT:n[3] vuoksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yritysten AMT nostaa efektiivisiä verokantoja, vähentää kassavirtaa, rajoittaa verohyvitysten ja NOL:ien käyttöä ja vaikuttaa kaivosyhtiöiden pääomakustannuksiin, mikä kaikki voi vaikuttaa negatiivisesti niiden kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla.